Kolareiden sukututkimus

Sukuseurassa vuosia kestäneen tutkimustyön tavoitteena oli sukukirjan toimittaminen.  Kolarien Suku -kirja valmistui 1996 (loppunut). Uusi painos Kolarien Suku II on vuodelta 2009. Tilaa kirja viestillä sukuseuran sihteerille . Kirjan hinta on 30 euroa + postikulut.

Kolarien Suku II 

Kirjan alussa ”Ensimmäiset merkinnät Kolareista Suur-Rautalammin alueella ja Torniojokilaaksossa asiakirjalähteiden valossa ja syyt heidän ilmestymiseensä” johdattelee sukujuurille. 

Suomen arkistojen vanhimmat tunnetut Kolarit ovat; 1462 Sysmässä lautamies Lars Kollari, 1506 Kalvolassa Arwid Kolare, 1500-luvun puolivälissä Hämeenlinnan Nils Kolare, 1559 Viipurissa Hindrik Kålare. 

Pekka Niilonpoika (Per Nilsson) Kolari asui uudisasukkaana silloisen Rautalammin suurpitäjän (Konneveden) Särkisalossa - sittemmin nimeltään Kolarinsaari 1554-1584. Vuoden 1583 jälkeen Pekka katosi voudintileistä. Ilmeisesti raskaat verot ja sodan rasitteet pakottivat hänet lähtemään uuteen paikkaan. Torniojokilaakson historiassa l kerrotaan Pekka Kolari (Per Kolar) nimisestä Savosta tulleesta uudisasukkaasta. Hän asui 1586 - 1606 Torniojokilaakson Pellonkylän saaressa. Kolari-nimi muodostui myöhemmin saaren ja kunnan nimeksi. Pekalla oli kaksi tytärtä, joista toinen kuoli kahdeksanvuotiaana.

Heikki Raatikainen - Kolari oli Särkisalon Kolarin isäntä 1585-1620. Heikki katsotaan vävynä Rautalammin Kolareiden kantaisäksi, vaimon olleen Kolari.

Lauri (Lars) Kolari esiintyi 1560-luvulla Rautalammin pitäjän (Viitasaaren) Alvajärven uudisasukkaana ja talollisena. Lauri on 1660-luvulla Leppävirralle muuttaneen Kolari-suvun kantaisä. Todennäköisesti Lauri ja Pekka olivat veljeksiä. Pekan isä Niilo Kolari (Nils Kolare) oli maakauppias, joka vei sarkaa Savonlinnan läänistä Hämeen lääniin.

Kolareiden jäljiltä on jäänyt moneen asuinpaikkaan nimi muistuttamaan sukujuuristaan tuleville sukupolville; Kolarinsaari, Kolarinpelto, Kolarin jakokunta, Kolarinmäki, Kolarin kunta. 

Kolarien suku II -kirjassa on sivuja yli 700, sukutauluja noin 1000 ja kaikista sukuhaaroista Rautalampi, Leppävirta, Hauho, Virolahti, Joutseno, Tyrvää, on kaavio, josta on helppo tutkia esivanhempiaan. Onko Kolarien suku peräisin Savosta vai ovatko Kolarit lähteneet Hämeestä Savoon? Täyttä varmuutta ei ole, koska tutkijoilla on eriäviä näkemyksiä.

Lisäksi kirjan lopussa on katsaus sukuseuran toiminnasta yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. 

Sukukirja avaa mielenkiintoisia näköaloja taaksepäin.